torstaina, elokuuta 10, 2006

Joko taas? Vastahan minä olin siellä pari kuukautta sitten...

Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
ja kaikki paitsi elämä on turhaa.
Aina oikein uskoa en jaksa ihmiseen,
kun ihmiskunta tekee itsemurhaa.

Juicen täytyy olla jonkin sortin ennustaja, koska tuo sopii erinomaisesti ensi keskiviikon tapahtumiin.
Pakkolaitoskuuria huonosti suomea solkkaavien, finninaamaisten ja omaa moloaan ja vielä pienempää itsetuntoa epätoivoisesti vittuilulla kompensoivien junttien keskellä. Ja kun nuo kriteerit rupeaa täyttämään jos joku pakolainen ihan syntyperäisten suomalaisten lisäksi, tällaisesta jo valmiiksi luonnevikaisesta piruparasta tulee vielä kaiken muunkin ohella rasisti. Kyllä maamme matala lapsikuolleisuus on ihana asia. Kiroaisin vielä lisääkin, jollen kammoaisi Mörköä niin voimakkaasti.

Jos sinulla on lasit, sinut hakataan viimeistään yläasteella.
Jos uskallat tuoda mielipiteesi julki, sinut hakataan viimeistään yläasteella.
Jos housusi ovat väärää väriä, sinua muistutetaan siitä viimeistään yläasteella hilpeällä sakinhivutuksella.
Jos mielenkiintosi ei kohdistu milloin mihinkin pornoväkivaltaultramättöelokuvaan, sinut pyritään palauttamaan takaisin terveeseen massaan viimeistään yläasteella, fyysisten kurinpalautusten merkeissä.
Jos sitten erehdyt kyseenalaistamaan näitä kurinpalautuksia omavaltaisesti jakelevien porukoiden puuhat, sinut hakataan viimeistään yläasteella.

Tällaisen analyysin jälkeen minua alkaa houkuttelemaan opintojen sijaan (ei tason, vaan ilmapiirin takia) enemmän jopa niiden keskeyttäminen, ja loppuelämä gicolona tai työttömänä. Tai vaihtoehtoisesti sen loppuelämän poistaminen.