Dalmatialainen uniblogaus

...Eli olisin kertonut useammastakin unesta tässä yhteydessä, mutten nyt muista mitään.
Olenko muuten ainoa, jolla on huono muisti nimenomaan unen suhteen?
Miksi vitussa tajuaa sen tilanteen niin erinomaisesti sillä hetkellä, kun se uni tulee, muttei enää heräämisvaiheessa?
Miksi kaiken pitää olla niin epäreilua?!

Ai niin, se uni.
Se oli siis viime yön uni.
Näin unta, jossa minulla oli sänki.
Ei sillä, minulla on usein sänki, kun en viitsi ajaa sitä. Joskus taas koen sen niin epämieluisaksi, että sheivaan sen ennen kuin kukaan muu ehtii nähdä (ja huomauttaa siitä).
Mutta siis, minulla oli sänki.
Ja halusin eroon siitä.
Yleensä pääsen siitä eroon parranajokoneella.
Tällä kertaa kaapista ei löytynytkään, kuin puuviila.
No, homma hoitui silläkin.
Yllättävän hyvin.

Näin aikani kirottuani muistan sittenkin, mitä unta näin toissaviikon keskiviikkona.
Minulle oli ilmaantunut jostain parvisänky.
Ja tuntematon veli.
Se tuli sanomaan, että jos saa hoitaa asioita tyttöystävänsä kanssa siinä parvella, saisin minäkin hoitaa niitä sen tyttöystävän kanssa.
Totesin, että mikäs siinä.
Kun ne olivat kavunneet sinne parvelle, lähdin ostamaan uudesta lähikaupasta kortsuja.
Jostain syystä ne ilmaantuivat hyppysiini ilman minkäänlaista muistikuvaa kauppareissusta.
Kysyin tältä uudelta veikalta, että oliko sillä kumihuppuja.
No se kirosi, että ei helvetti, nyt siitä tulee isä.
Itse taisin ajatella, että ehkä sen ystävätär säästyisikin minulta.

Miksen minä voi nähdä enemmän unia seksistä, jossa minulla on muutakin roolia, kuin ilonpilaaja?!