Tohtori Outolempi - eli kuinka lakkasin olemasta blogivapaalla ja opin jälleen kerran rakastamaan netti-vittuilua

"Mein führer! I can walk!"

Jees... Juhannus oli ja meni... Niin oli kyllä Lordikin... Ja... Ja... No, oli kuitenkin. Aika väkertää jotain kasaan. Domino dancing toimikoot muusana. Pet shop boysilta tulee muutenkin uusi filmi lähitulevaisuudessa. Jeh.

Otetaan Lordi nyt hampaisiin, äärimmäisen epä-mediaseksikkäästi pari kuukautta myöhässä. Kaiken maailman poliittiset ja hengelliset höyrypäät olivat ottaneet yhtyeen hampaisiinsa, lähes poikkeuksetta hämäristä syistä. Parempi meille oikeille yhteiskuntarikollisille, kun joku pitää moralistit kaukana likaisilta sivuiltamme, jolloin todellinen kansan mädätys jatkuu rauhassa. Kiitoksia örkeille ainakin tästä; suojelette meikäläistä.
Lordin esiintyminen finaalissa oli, verrattaessa mihin tahansa niistä eurohumputtaja-puppeleista, jeesustelijoista jotka eivät edes ole varsinaisesti Eurooppaa, katutyttö-poppissiksistä ja tekotaiteilijoista, überia. Itäblokin maat tuntuivat aika kivasti tukevan edelleen Venäjää. Vaihteeksi Pohjoismaatkin tunsivat jonkintasoista solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Liettua oli ilman minkäänlaisia epäilyksiä ainoa varteenotettava vastustaja. Tai Islanti. Toisaalta, lateksimaskeilla, nahkamekoilla, heleällä enkelin lauluäänellä, jätesäkkisiivillä, steariiniin upotetulla pianolla, tulenpierijöillä, savustajilla, plastisilla jousisoittimilla ja Lapin murteella varustautuneita pohjalaisia on aika vaikea voittaa. Yhtään missään.
Ne Kauppatori-kemut oltiin muuten alimitoitettu ja ylikansoitettu (kiitti, Yleisradio), olin itsekin siellä. Kuvaruutujakin olisi saanut olla kauempanakin, kuin kolmen metrin päässä areenalta. Esiintyjätkin tunnisti lähinnä äänestä. Eihän se muuten, mutta Lordin kaltaiset, halittavan suloiset otukset olisi pitänyt nähdä lähempää. Samoin ne niiden kukkaisefektit. Jaana Pelkosen täytyy muuten olla tosi tarkkanäköinen, kun osasi niin tarkasti sanoa, kuinka paljon populaa siellä pyllyili.
Lopuksi hehkutan, että vararikon partaalla oleva Jysäys!-lehti on julkaissut Lordi-aiheisen sarjakuvan johtosarjanaan. Olihan tuossa jutussa särmää, joskin juoni uupui.

Ja, kuten mainitsin, Ruotsi oli muistanut meitä euroviisuissa. Niin ennakkoluuloinen, kuin olenkin länsinaapuria kohtaan, haluan vastineeksi antaa niille mainostilaa-valikoidusti.
-Jalkapallo-MM:ssä Ruotsin maajoukkue oli omistautunut hommalleen niin rankasti, että huolehtivat heikoimpien lenkkiensä rankaisusta ennen mediaa. Diivailulla(han) ei ollut hommassa osuutta.
-Viime viikolla kehitetyt push-up-kalsarit ovat juuri Sverigestä.

Säärikarvoille ei ole tullut edelleenkään hyötykäyttöehdotuksia. Ne päätyivät sitten roihuamaan juhannuskokkoon. Uutta kilpailua ei ole apaattisuutenne vuoksi saatavilla, kiittämättömät paskat. Eipä silti, tuskin ketään kiinnostaisivatkaan.

Olen muuten ilmeisesti vähätellyt lukijakuntaani. Digitaaliklosetti on antanut ilmeisesti anteeksi, että kirjoitin viime blogissa sen nimen väärin ja vielä julkesin mainostaa sen blogia; sen kertomien mukaan meikäläisen sivuilta on tullut 17:a eri IP:ä sen sivuille. Kaikki oli joko niitä pornohakusanatapauksia tai botteja.