sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Uusi vuosi, uudet... ... ...

...Eeh, kuteet? Murheet? Perkele, en keksi mitään tarpeeksi nihilististä, joka rimmaisi tuon kanssa. Olen minäkin yksi kädetön aivopieru.

Alkujaan oli tarkoitus kirjoittaa joko muka-houreinen hätäsepite siitä, kuinka maailmanloppu tulisi juuri vuodenvaihteen kohdalla, mutta hämäännyin etusivulla olevista new- ja old bloggereista. Kun en tajunnut kirjautua sisään vanhana, menetin intoni apokalyptisiin urinoihin ja rupesin katsomaan Madonnan konserttia. Vuisi alkoi siis suht koht kivasti.

Nyt, reilut pari tuntia myöhemmin tajusin, mistä tuossa kiikasti. Ja onhan se katu-uskottavampaa blogata aamukolmelta. Nyt ei vain ole mitään aihetta.

Tai no, voisin toisaalta inistä siitä, kuinka helvetin väärin on, että näinkin käsi (äsken olin vielä kädetön), kuin minäkin koneen kanssa olen, voi tehdä omat sivut. Tai no, blogin... Lasketaanko sitä? No helkkari, toteuttaa itseään Netissä, ilman isompaa ymmärrystä jostain html:stä sun muusta koodihepreasta.

Itse asiassa vietän huomattavan osan ajastani netissä. Surffaten. Tarkistamassa, onko tänne tippunut yhtään kommenttia/linkkiä aikuisviihdesivuille, lukemassa muiden tekstejä (romanssia, erotiikkaa, slashia, mielipiteitä, tunteenpurkauksia ja kännistä örveltämistä), tarkistaen hyvin laihaksi jäävää sähköpostitussaalista, seikkailemalla hakukoneissa tai tuijottamassa pornoa. Viimeksi mainittu syökin sen valtaosan surffausajastani, joka syö valtaosan valveillaoloajastani.

Ja kuten totesin, pohjatonta selausintoani lukuun ottamatta minulla ei ole minkäänlaisia taitoja koneiden kanssa. Jos kone tekee tenän, niistä jotain tietävä tuttavani saattaa olla valmiina apuun, jotta voin kaataa sen uudelleen.

Niin että hauskaa vuotta 2007 vaan sinnekin. Joillain ihmisillä on ihan oikeasti ongelmia, joten minun pitäisi kai pikkuhiljaa ruveta häpeämään silmät päästäni, kun jaksan aina kitistä köyhää elämääni, joka on kaiken huipuksi ihan oma vika. Mutta kun ei hävetä, kiitos anonyymisyyteni. Se taitaa tehdä minusta vielä huonomman ihmisen.

lauantaina, joulukuuta 30, 2006

Danny on kuin urospuolinen tyrannosaurus...

Digitaaliklosetti ränkkäsi blogihuoraukseni listalle. Kiitos siitä.

Rupean pohtimaan, mitä voisin tehdä vastineeksi, ja havaitsen, ettei meikäläisellä ole hajuakaan, miten nuo perkeleen edit-me`t saa vaihdettua linkkikohdasta. Ei kai siellä muuten roikkuisi Googlen uutissivunkaan osoitetta.

Joten en kykene antamaan Klosetille silmää silmästä.
Sitten muistan, että se valitteli taannoin, kun sivultani puuttui Henry Rollinsin paljastava kokovartalokuva. Vaivojani säästelemättä syöksyin Googlen syövereihin, mutten löytänyt siitä ainuttakaan kuvaa. Laiskana läskiperseenä luovutan jo sivulla 36, ja palaan jälleen lähtöruutuun.

Pähkäiltyäni 0,4 sekuntia muita vaihtoehtoja, päätän heittää pallon hänelle itselleen.

DIGITAALIKLOSETTI, KUINKA VOIN KORVATA SINULLE SEN VAIVAN, VIHAMIELISYYDEN JA KATKERUUDEN, JOTA MINUN LINKITTÄMISENI TUOTTAA LAPSIENSA KEHITYKSESTÄ VÄLITTÄVIEN VANHEMPIEN KAUTTA?

...Ai niin, selitys otsikolle; saanut viimeksi miljoonia vuosia sitten.

perjantaina, joulukuuta 15, 2006

Rakas Joulupukki...

Olen ollut huomionkipeä, vilpillinen ja itserakas. Oletan, että ne ovat nykyaikana hyviä piirteitä, kun verrataan muiden ihmisten tekemisiin.

Tänä jouluna toivoisin
-Lisää ääriliikkeitä eduskuntaan; nahkatukkaisia lähiönatseja, juoppohulluja stalinisteja, katolilaisen inkvisition faneja ja jihad-porukkaa.
-Lisää pehmopornoa, tirkistelymatskua, aivotonta väkivaltaa, uutisten loppukevennyksiä ja aivopesua näköradiosta. Ja korkeammat lupamaksut.
-Että lintuinflunenssia ja SARS tulisivat meillekin.
-Silikoni-implantit, sukkiksia, stringejä ja korsetteja.
-Halpoja underground-elokuvia.

Näin pukki pitää varmasti huolen siitä, että Amalgaamia Kansalle! jatkaa samalla aiheella. Jollei mitään hassua pääse tapahtumaan.

Mitä unta näin viime yönä...

Epäsuoraa jatkoa viimeisimmälle uniepisodilleni. Kyllä minä näen niitä useamminkin, mutta niillä on taipumusta unohtua jälkeenpäin.

Olin jonkintyyppisen paloaseman edustalla, istuin laakean korokkeen päällä syömässä brunssia. Viime yönä oli satanut. Tien vieressä oli syvän oloinen lampi. Sinne meni joku sorsa liplattamaan, ja ALLIGAATTORI SYÖKSYI ESIIN JA SÖI SEN!
Seuraavaksi olin sellaisessa Hellraiser-labyrintissä. Lihakoukut oli lentäneet ranteista ja nilkoista läpi, naulanneet meikäläisen kiinni kiviseinään. Koukut lähtivät tulemaan kenobiitistä, joka oli aika pahasti hiessä. Sillä oli muassaan kaksi nuorekkaan oloista, raadeltuatyyppiä, jotka tulkitsin alempiarvoisiksi nahka-asusteiden vähemmyyden vuoksi, ja kun olivat ketjuuntuneet siihen kiinni. Sitten ne vain kuolasivat ja hönkivät vasten paljasta ihoani. Se poltti, kärvensikin hipiää, mutta tuntui aika hyvältä.

Jollei tuo ollut erittäin vaikeasti tulkittava enneuni, minulla taitaa olla ongelmia.

keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006

Pohjantähden alla saa blogata vapaasti

Yeah, pari sanaa itsenäisyyspäivästä.

Kaikkihan katsovat Tuntemattoman sotilaan aina itsenäisyyspäivänä? Ainoa mustavalkoinen kotimainen elokuva, mitä tylsät kriitikot eivät uskalla haukkua. Ei sillä, minä tykkään siitä. Mutta ilman klassikkostatustaan muka-intellektuellit, keskieurooppalaisesta pehmopornodraamasta kiksinsä saavat elokuva-arvostelijat haukkuisivat sen lyttyyn. Vituttavaa ajatella, että se on ainoa kriteeri hyvälle suomifilmille.

Itsenäisyys on oikeastaan aika häilyväinen juttu. Nytkin eduskunnan enemmistö haluaa keskittää sen EU:lle. Ja valmiiksi kuolleella perustuslailla. Säälittävää. Kunpa eduskunnassa istuisi enemmän perssuomalaisia, vasurihippejä tai viherpiipertäjiä. Tai Väinö Kuisma. Ne eivät edes lukisi sitä, mutta vastustaisivat kumminkin.

Yle Suomi ilmoitti, että itsenäisyyspäivä huipentuu linnanjuhliin. Sinnekin kutsutaan nykyään liikaa turhia julkkiksia. Veteraanit makaavat harmaassa yksiössä. Mitä Suomen itsenäisyyskin merkkaa jollekin Hanna Pakaralle?

Tulipas vuodatettua syvää nationalistis-populistista hapatusta. Mitähän ihmiset ajattelee?

sunnuntaina, joulukuuta 03, 2006

Vitun hidasälyisyys

Joku tuli todenneeksi, muistaakseni viime tiistaina, että näytän homolta risti kaulassa. Ärsyttää, kun en tajunnut kuitata sille jotenkin seuraavanlaisesti;

a) Kun satun olemaan luterilainen, ja
b) Kun satun olemaan homo. Tai bi ainakin.

Pitäisiköhän yllyttää se tyyppi esitämään tuo sama havainto uudelleen?